Raha on tiukalla niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, mutta jossain isännätöntä rahaa riittää väljemmin. Tekesin, Sitran, eläkeyhtiöiden ja Työsuojelurahaston voimavarat on valjastettu todistelemaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alaisten tutkimuslaitosten tueksi työelämän auvoisuutta, jotta työuria suostuttaisiin pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

Vuosikymmeniä sitten ani harva lähti heti koulunpenkiltä yrittäjäksi, osaaminen oli hankittava pitämällä jalat toisen pöydän alla. Näin kävi myös minulle, sillä yrittäjyys alkoi kymmenen harjoitteluvuoden jälkeen vuonna 1976.

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi perustuu korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin. Metsäteollisuuden vihreän kullan vuosisata ja Nokian menestyksen vuodet puhuvat puolestaan. Näiden menestystarinoiden vastoinkäymiset ovat lietsoneet huolta kärkisijoilla pysymisestä – vaikka Newsweek vielä äskettäin rankkasikin Suomen maailman parhaaksi maaksi ennen muuta koulutusjärjestelmän ansiosta.

Tarinat kertovat aikalaisista, jotka vapaaehtoisvoimin synnyttivät legendoja ja toteuttivat muutosta. Tässä ajassa kuitenkin sellaiset tekijät ja toimijat ovat markkinoilta vähissä. Kysyntää onneksi vielä löytyy. Opiskelija- aktiivisuuden epätasapaino on välillä painostava niitä kohtaan, jotka kokevat arvokkaana vapaaehtoisen yhdessä tekemisen riemun. Opiskelijatoiminnan dystopiani on, että aktiivisuuden kysyntäkin tyrehtyy.