Syksyinen Tampere kutsui Alihankintamessuille
Uusi Insinööriliitto osallistui Alihankintamessuille syyskuun puolivälissä Tampereella. Ammattilaisille suunnatut messut keräsivät hyvin yleisöä ja kävijöitä riitti UIL:n osastolla runsaasti kaikkina messupäivinä.
Edunvalvonta on tärkein jäsenetu
Ammattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä on työntekijöiden etujen valvonta. Sellaiset itsestäänselvyydet kuin viisipäiväinen työviikko, vähimmäispalkka, palkalliset lomat tai säännöllinen työaika ovat aikoinaan olleet vallankumouksellisia ideoita.
Palkka on työsuhteen tärkein ehto. Tälläkin hetkellä insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden vuoden palkankorotuksista neuvotellaan neljällä eri alalla – teknologiateollisuudessa, ICT-alalla, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä energia-alalla.
Valmistautukaa kesälomaan huolella
Tätä tekstiä kirjoittaessani ovat Akavan puheenjohtajavaalit vielä käymättä. Akava tarvitsee puheenjohtajakseen vahvan persoonan, jolla on vankka kokemus liittojohtamisesta sekä riittävästi neuvottelukokemusta ja -taitoa. Erittäin tärkeätä on myös ymmärtää talouden mekanismit ja omata valmiiksi hyvät suhteet kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin. Meidän hallituksemme päätti tukea Tekniikan Akateemisten TEK:in toiminnanjohtajaa Heikki Kauppia Akavan puheenjohtajaksi.
Vihreätä vai orjatyötä
Kestävä tuotanto ja vihreät työt ovat kasvun edellytys tulevaisuudessa Pohjoismaissa. Näin totesi Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN seminaarissaan äskettäin.
Uudet vihreät työt ja tuotteet eivät kuitenkaan yksin ratkaise ongelmia. Perinteisen tuotannon merkitystä ei saa unohtaa, sillä kestävä tulevaisuus perustuu kestävälle tuotannolle koko maailmanlaajuisessa tuotantoketjussa.
Äänestämällä voi vaikuttaa
Suomessa käytiin pitkästä aikaa kansalaisia laajemmin kiinnostavat vaalit. Äänestysvilkkaus nousi hieman ja moni äänestäjä teki uusia ratkaisuja, sillä maahan saatiin neljäs suuri puolue perinteisten kolmen vanhan puolueen rinnalle. Kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset menettivät kannatustaan, osa jopa huomattavasti. Ottamatta kantaa puoleen tai toiseen tämä on kuitenkin osoitus siitä, että äänestämällä kansa voi saada halutessaan muutoksia aikaan.
Miksi suomalaiset liitot tekevät kansainvälistä edunvalvontaa
Kiinan avattua markkinansa länsimaille alkoi kilpajuoksu kehittyvien markkinoiden teollisesta hyödyntämisestä. Tästä alkoi kehitys, joka vaurastutti kyllä Kiinan taloutta ja tarjosi osalle köyhää maaseutuväestöä töitä ja mahdollisuuden parempaan elintasoon, mutta usein hyvin epäeettisin keinoin.
Tekniikan etiikan ongelma
Risto Salminen tunnustaa, että hänellä on ongelma – hän on ollut kiinnostunut etiikasta koko elämänsä. Etiikka kiusasi terveellä tavalla jo opetusuralla, mutta nyt Metropolia Ammattikorkeakoulun Teollinen tuotanto -yksikön johtajana kysymykset ovat kasvaneet. Iso peruskysymys globaalisti ja juuri nyt on: kuka omistaa tiedon?
Pohjoismaisen mallin haasteet
Mitkä ovat pohjoismaisen työmarkkinamallin haasteet globalisaation edetessä? Tätä miettivät työntekijät ja työnantajat yhteisessä seminaarissaan PAY:n järjestämässä seminaarissa Kööpenhaminassa marraskuussa (sivu 16). Pohjoismainen sopimusyhteiskunta on saavuttanut hyviä tuloksia niin työmarkkinoilla kuin yhteiskunnassa laajemminkin, mutta nyt edessä on uudenlaisia haasteita.
Ylempien työaikakysymykset saatava kuntoon
Elinkeinoelämän Keskusliitto näyttää nakertavan järjestelmällisesti palkansaajien työsuhteen ehtojen tasoa. Linjauksena tuntuu olevan työntekijöiden sopimusten merkittävä heikentäminen ja ylemmille toimihenkilöille ei haluta kaikilla aloilla taata edes lainsäädännön tasoa. Viime keväänä oli vuorossa elintarviketeollisuus, jossa työnantajapuoli yritti läpimurtoa työajan huomattavilla pidennyksillä motiivina kauppojen sunnuntaiaukiolo. Tarve ei kuitenkaan tullut kuluttajilta, vaan taustalla oli EK:n laajempi suunnitelma.
Miksi uudistettukaan yt-laki ei toimi?
Kun yhteistoimintalaki uudistettiin edellisen kerran vuonna 2007, olivat odotukset korkealla lain toimivuuden kannalta. Hyvin nopeasti palkansaajat saivat huomata uuden lain tulkinnan kulkevat tuttuja uria. Yt-laki on edelleen pelkkä irtisanomislaki. Lain hengen mukaista jatkuvaa neuvottelutoimintaa ei ole ainakaan isoissa yrityksissä. Niissä on kyllä jatkuvaa ja säännöllistä yt-toimintaa, mutta se keskittyy vain irtisanomisiin.
Lain tarkoituksesta laissa lukee ensimmäisessä §:ssä seuraavaa:
- 1 / 5
- ››
UUSIN LEHTI
|
Uusi Insinööri3/2012Seuraava numero |












