Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia viime vuonna

13.7.2017

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2016 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Maaliskuussa julkaistujen ennakkotietojen mukaan kasvu oli 1,4 prosenttia. Kansantuote tarkentui, koska erityisesti eri alojen tuotantopanoksina käytetyistä välituotteista saatiin uusia tietoja. Bruttokansantuote eli tavaroiden ja palveluiden tuotannossa aikaansaatu arvonlisäys oli 216 miljardia euroa.

Lähes kaikkien päätoimialojen arvonlisäys kasvoi vuonna 2016

Käyvin hinnoin tarkasteltuna arvonlisäys kasvoi eniten rakentamisessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa, liike-elämän palveluissa, muissa palveluissa, informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä kiinteistöalalla, joka sisältää myös laskennallisen asuntojen omistuksen. Arvonlisäys väheni hiukan energia- ja vesihuollossa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten rakentamisessa, maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä liike-elämän palveluissa. Myös kaupan, informaatio- ja viestinnän, tehdasteollisuuden, kiinteistöalan ja muiden palveluiden toimialoilla volyymi kasvoi edellisestä vuodesta. Arvonlisäyksen volyymi supistui energia- ja vesihuollossa sekä julkisessa hallinnossa.

Kotitalouksien kulutus ja yksityiset investoinnit lisäsivät kysyntää

Kansantalouden kysyntää lisäsi erityisesti kotitalouksien kulutus, jonka volyymi kasvoi 1,9 prosenttia. Yksityisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,8 prosenttia ja julkisten kulutusmenojen volyymi 1,2 prosenttia.

Investointien volyymi kasvoi 7,2 prosenttia. Yksityiset investoinnit kasvoivat 7,9 prosenttia ja julkiset investoinnit 3,9 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät hieman.

Viennin volyymi kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2016 ja tuonnin volyymi kasvoi 4,4 prosenttia. Tuontihinnat alenivat selvästi enemmän kuin vientihinnat, tuonti lisääntyi käyvin hinnoin laskettuna viennin hieman supistuessa. Tavaroiden vienti supistui, mutta tavaroiden tuonnin arvo kasvoi. Palveluiden vienti ja tuonti pysyivät edellisen vuoden suuruisina.

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 3,1 prosenttia eli selvästi enemmän kuin bruttokansantuote, koska vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde parani.

Yritysten voitot kasvoivat

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös yritysten yrittäjätulo lisääntyi 3 prosenttia, koska omaisuustulot ja -menot muuttuivat yhtä paljon. Yrittäjätulo ottaa huomioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,7 miljardia euroa ylijäämäinen, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 8,2 miljardia euroa. Rahoitusasema parani voittojen kasvun myötä, vaikka myös yritysten investoinnit kasvoivat.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 3,8 miljardia euroa alijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 5,7 miljardia euroa. Alijäämä oli viime vuonna 1,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä alitti EU:ssa päätetyn 3 prosentin viitearvon.

Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kahdeksatta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä (nettoluotonotto) oli 5,8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 6,3 miljardia euroa. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto oli 0,9 miljardia euroa. Työeläkelaitosten nettoluotonannon ylijäämä pieneni edellisestä vuodesta 2,4 miljardiin euroon. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,5 miljardia euroa ylijäämäisiä oltuaan edellisenä vuonna 0,8 miljardia euroa alijäämäisiä.

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 19,7 prosenttia vuonna 2016, kun se edellisenä vuonna oli 20,4 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 0,8 prosenttia. Oikaistu tulo sisältää myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 1,5 prosenttia ja sosiaalietuudet 1,8 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat työllisyyden nousun takia. Sosiaalietuuksia kasvatti muun muassa eläkeläisten lukumäärän kasvu. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 6,4 prosenttia.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

IAET-kassan ensihakemusten määrä kasvoi maltillisesti

23.2.2018 Tammikuussa IAET-työttömyyskassaan saapui 823 ensihakemusta, mikä oli 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ensihakemusten määrä kasvoi joulukuusta 63 prosenttia, mutta edellisinä vuosina ensihakemusten määrä kasvoi vuodenvaihteessa vielä enemmän. Ansiopäivärahaa maksettiin tammikuussa 7 129 jäsenelle, kun vuotta aiemmin saajia oli 9 503. Määrä oli 25 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2017.

T&k-rahoitus kasvaa tänä vuonna

22.2.2018 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 86 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 883 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta pysyy kuitenkin edellisvuoteen nähden samalla tasolla ja on arviolta 0,8 prosenttia.

Tammikuun työttömyysaste laski 8,8 prosenttiin

20.2.2018 Työllisten määrä on kasvanut ja työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt. Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2 462 000, mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Työttömiä oli 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

1/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 14.