Bruttokansantuote kasvoi 2,8 prosenttia viime vuonna

12.7.2018

Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia vuonna 2017 Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan. Bruttokansantuote oli 224 miljardia euroa.

Eniten kasvua oli kaivostoiminnassa, energiahuollossa, hallinto- ja tukipalveluissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä rakentamisessa. Isoista toimialoista arvonlisäys väheni hiukan terveys- ja sosiaalipalveluissa, julkisessa hallinnossa sekä koulutuksessa.

Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten liike-elämän palveluissa, energia- ja vesihuollossa, tehdasteollisuudessa sekä teknisessä toiminnassa. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan, liikenteen, rakentamisen, rahoitus- ja vakuutustoiminnan volyymin kasvu oli vahvaa. Arvonlisäyksen volyymi supistui terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Kansantalouden kysyntää lisäsivät erityisesti investoinnit, joiden volyymi kasvoi 4,0 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia, sen sijaan julkisten kulutusmenojen volyymi pieneni 0,5 prosenttia.

Yksityiset investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia ja julkiset investoinnit 1,8 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvoivat. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tietokoneohjelmistoihin vähenivät hieman.

Viennin volyymi kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 2017 ja tuonnin volyymi 3,5 prosenttia. Vaikka palveluiden vienti lisääntyi selvästi enemmän kuin tuonti, palveluiden vienti oli vielä noin miljardi euroa pienempi kuin tuonti. Vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi.

Nettokansantulo kasvoi viime vuonna reaalisesti 2,9 prosenttia. Vaihtosuhde eli vienti- ja tuontihintojen suhde heikkeni hieman. Tuontihinnat nousivat enemmän kuin vientihinnat.

Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi 11 prosenttia edellisestä vuodesta.

Julkisen talouden kokoa kuvaava julkisyhteisöjen osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,5 prosenttia vuonna 2017, kun se edellisenä vuonna oli 19,5 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 0,8 prosenttia. Kotitalouksien saama palkkatulo kasvoi 2,2 prosenttia ja sosiaalietuudet 0,9 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat työllisyyden nousun takia.

Klo 14:40 päivitetty Tilastokeskuksen korjaama luku

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Uusi jäsenjärjestö IL-yhteisöön

13.12.2018 Rautatiealan Teknisten ja Toimihenkilöiden Liitto RTTL ry:n valtuusto on päättänyt yksimielisellä päätöksellä tiistaina 12.12.2018 hakea Insinööriliitto IL ry:n jäsenyyttä 1.1.2019 alkaen. Insinööriliiton hallitus on hyväksynyt jäsenhakemuksen. RTTL ry on noin 570 henkilön jäsenmäärällään merkittävä rautatiealan ammattiyhdistys, jonka jäsenet työskentelevät pääosin VR-konsernin palveluksessa. Jäsenkunta koostuu pääosin diplomi-insinööreistä, insinööreistä, teknikoista ja muista tekniikan alan asiantuntijoista. RTTL on tällä hetkellä Pardian kautta STTK:n jäsenyhdistys.

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke tuotti tulosta

11.12.2018 Työhyvinvointi on parantunut monilla mittareilla mitattuna niissä yrityksissä, jotka ovat osallistuneet teknologiateollisuuden Työkaari kantaa -hankkeeseen. Parhaimmillaan sairauspoissaolot puolittuivat ja erilaisia työaikajoustoja otettiin laajasti käyttöön. Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolien yhteishanke, joka on jatkunut reilut kaksi vuotta. Koulutuksiin on osallistunut yli tuhat johdon ja henkilöstön edustajaa eri puolilla maata. Tavoitteena on työhyvinvoinnin parantaminen, työurien pidentäminen ja samalla hyvä kehitys tuottavuudessa.

Työttömänä opiskelu helpottuu

10.12.2018 Akava on tyytyväinen eduskunnan hyväksymään lainmuutokseen, jolla helpotetaan työttömänä opiskelua. Työttömyysturvalain muutoksen jälkeen työtön voi opiskella lyhytkestoisia opintoja nykyistä vapaammin. Enintään kuuden kuukauden mittaisten opintojen on oltava ammatillisia valmiuksia tai yrittäjyyden edellytyksiä parantavia. Opiskelu ei kuitenkaan siirrä työnhakijaa syrjään työmarkkinoilta, vaan hänen on opintojen ohessa haettava töitä ja otettava vastaan työtä normaaliin tapaan. Hänellä on kuitenkin enemmän valinnanvapautta opintojen suhteen.

Insinööri–näköislehti Arkisto