Edunvalvonta

Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva Mikko Oksanen on ollut onnekas harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen suhteen. Hän on saanut opiskeluaikoina oman alan opintoja tukevia paikkoja. Auto- ja kuljetusala oli luonteva valinta Mikko Oksaselle. Suvussa on kuljetusyritys ja jo peruskouluikäisenä hän tuurasi siivoojan kesälomilla linja-autojen siivouksissa. Hän on tehnyt nuoresta pitäen erilaisia kesätöitä, niin kasvimailla kuin varastoissa.

Ammattikorkeakoulupäivillä Helsingissä pohdittiin muun muassa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Yleisökeskustelussa toivottiin pitkäjännitteisyyttä ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiseen. Neljän vuoden sijaan on pohdittava, millaista korkeakoulujärjestelmää tarvitaan 15 vuoden kuluttua.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle voi siirtyä ikävuosien 63–68 välillä. Mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sen enemmän eläkettä kertyy. Eläkeiän nostamisesta jopa 70 ikävuoteen on puhuttu julkisuudessa paljon.

Nykyisiä työpaikkoja on pikaisesti vapautettava nuorten käyttöön. Kun vanhemmille työntekijöille suodaan mahdollisuus työpanoksen vähentämiseen, saavat nuoret tilaisuuden kokopäiväiseen työhön, laskeskelee Markku Nivakoski Ivalosta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan keskittyminen eläköitymisiän muuttamiseen ei ratkaise työuriin liittyvää ongelmaa. Ikärajoja nostamalla voidaan rajoittaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei estää työttömyyttä eikä vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä, arvioi johtaja Jaakko Kiander.

Insinööri Timo Pitkäkoski on kiireinen mies. Hän osallistuu kahteen eri täydennyskoulutukseen. Niiden jälkeen saattaa olla vuorossa tutkinnon päivittäminen amk-insinööritutkinnoksi.

Olemme kaikki energiapäättäjiä. Teemme asumiseen, liikkumiseen, ruokaan ja vapaa-aikaan liittyviä energiapäätöksiä päivittäin. Vähän energiaa kuluttava ja vähän päästöjä aiheuttava elämäntapa on kaikkien ulottuvilla.

Järjestön synnyn ja historian velvoittamina meillä on kunniatehtävä pitää suomalaisen insinöörityön lippua yllä, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.

Vuoden 2009 Insinööriksi valitun Jari Valtosen työura on nykypäivän tuhkimotarina. Viime laman alla insinööriksi valmistunut Valtonen pääsi työharjoitteluun Idescolle, jossa hän työskentelee nykyisin toimitusjohtajana.

Juhlan kunniaksi pidetyssä seminaarissa porauduttiin syvälle liiton historiaan, kuultiin koulutuksen nykyvisioita sekä luotiin silmäys tulevaisuuteen.

Pohjois-Suomessa valtion virkamiehet eivät ole kokeneet samanlaista epävarmuutta tai pelkoa paikkakunnan vaihdoksista kuin eteläisessä Suomessa ALKU-hankkeen valmisteluissa. Pohjoisessa ei ole odotettavissa merkittäviä henkilöstösiirtoja kuten monissa muissa lääneissä.

Eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöt tiivistävät yhteistyötään työpaikoillaan. Näin edunvalvontaan on saatu uudenlaista jämäkkyyttä.

Hyvässä työpaikassa on hyvä henkilöstö sekä hyvät johtajat ja esimiehet. Hyvällä työpaikalla kaikista asioista voidaan ja uskalletaan puhua: myös niistä vaikeista, jotka eivät ole aina niin mieluisia.

Jyväskylän Energiassa on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. Tavoitteena on edistää henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia sekä ottaa huomioon eri elämäntilanteet. Tavoitteena on myös parantaa yrityksen resurssien suunnittelua ja käyttöä ja näin ollen vähentää mahdollisten lomautusten ja irtisanomisten tarvetta.

Jyväskylän seutu vastaa rakennemuutoksen haasteeseen ristiinpölytyksellä, uudelleenkoulutuksella sekä palvelurakenteiden rukkaamisella.

Juha Niemiaho on tituleerannut itseään yrittäjäksi puolisen vuotta. Hän perusti liikekumppaninsa kanssa SampoTech Oy:n, joka rekisteröitiin alkuvuodesta.

IAET-kassaan tulevien ensihakemusten sekä kaikkien hakemusten määrä jatkoi kasvua koko kesän ajan.

– Olennaista jäsenen kannalta on se, että saadaan viimeaikainen erinomainen käsittelymäärä jatkumaan ja hieman vielä nousemaan, niin että päästään asetettuihin tavoitteisiin, sanoo IAET-kassan työvaliokunnan jäsen Mikko Wikstedt.

Muutamia vuosia sitten myynnin tuessa taajuusmuuntajia valmistavassa Vaconissa työskelentelevä Markus Forma keskusteli työantajansa kanssa kahden vuoden Kiinan komennuksesta. Komennus kuitenkin hautautui strategisten muutosten alle ja unohtui.

Teknillisen korkeakoulutuksen kehittämisen tarpeesta ovat samaa mieltä niin ammattikorkeakoulut, elinkeinoelämä kuin opetusministeriökin. Jotain pitäisi tehdä pikaisesti! Mutta mitä?

Kuva: Stock.xchng.

Kuopion Insinööriopiskelijat KINRA ry valittiin toistamiseen vuoden paikallisyhdistykseksi viime talvena. Aktiivit ovat reippaita toimimaan: viime vuonna KINRA hankki 250 uutta jäsentä.

Miltä tekniikan korkeakoulutus näyttää vuonna 2020? Tätä on pohdittu tekniikan korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien muodostamassa yhteistyöryhmässä parin vuoden ajan. Työ on nyt valmistunut ja toimenpide-ehdotukset esitetty julkisuuteen.

Monissa työpaikoissa odotetaan kesää raskaan talven jäljiltä aivan eri tunnelmissa kuin vuosi sitten. Yt-neuvottelut ovat olleet esillä niin työpaikoilla kuin julkisuudessa lähes päivittäin viime kesästä lähtien. Kysyimme muutamilta Uuden Insinööriliiton aktiivilta vinkkejä, kuinka kerätä voimavaroja syksyn ja talven varalle.

Perlos tuli, kasvoi ja lähti. Mikä on Perloksen perintö ja muovialan tilanne Pohjois-Karjalassa tänään?

Perlosen raunioille Pohjois-Karjalaan on syntymässä uutta osaamista metalli-, muovi- ja puuteollisuuden kehitysohjelmissa. Mika Mehtonen jatkaa Perloksen Suomeen jääneessä tuotekehitysyksikössä.

Viimeisen vuoden aikana kemian alalla on käyty yli kolmet kymmenet yhteistoimintaneuvottelut. Edelleen alalla on neuvotteluja kesken ja uusia aloitetaan.

Energiateollisuuden ammattiliitot tiivistävät edelleen edunvalvontayhteistyötään ennen tulevaa työehtosopimuskierrosta. Edunvalvonnan piirissä on runsaat 16 000 alan ammattilaista.
 

– Henkilökohtainen kontakti on paras keino jäsenhankinnassa, totesivat Matti Lepistö ja Saku Ripatti yhteistuumin järjestöjohdon neuvottelupäivillä Hämeenlinnassa.

Lappeenrannan Insinöörien hallituksen jäsen Saku Ripatti ja Hämeenlinnan Insinöörien puheenjohtaja Matti Lepistö keskustelivat jäsenhankinnasta neuvottelupäivien kokoustauolla helmikuussa.

Neuvottelujohtaja Ismo Kokko avasi ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja neuvottelukierrosta helmikuussa järjestöjohdon neuvottelupäivillä.