Innovatiiviset insinöörit bulkkipaineiden puristuksessa

Raha on tiukalla niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, mutta jossain isännätöntä rahaa riittää väljemmin. Tekesin, Sitran, eläkeyhtiöiden ja Työsuojelurahaston voimavarat on valjastettu todistelemaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alaisten tutkimuslaitosten tueksi työelämän auvoisuutta, jotta työuria suostuttaisiin pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.

On kuulemma pelkkää itseään toteuttavaa negatiivisuusharhaa, että työntekijät joutuisivat tekemään enemmän ja epävarmemmilla ehdoilla saavuttaakseen edes entisen ansiotasonsa. Ja jos niin kenties olisikin, parantunut tuottavuus on toki nähtävä yhteisenä etuna.

Kiristyneet vaatimukset kompensoidaan sellaisilla myönteisillä muutoksilla kuin organisaatiomullistukset, jatkuva uuden oppimisen pakko, pakollinen tiimityö ja aikajoustot. Koska näitä ei ole viime ajoilta puuttunut, työelämän laatu on siis todistettavasti parantunut.

Kun 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä siis kokee työpaineita uupumuksen rajoille, he kokevat ilmeisen harhaisesti: päät tai ainakin asenteet pitäisi vaihtaa. Ylempien toimihenkilöiden omat kyselyt korostavat kaiketi vain ongelmia, kun työtahdin kerrotaan kuluneen laman aikana vain kasvaneen, vaikka stressinhän piti olla häviämään päin.

Ennakoimattomat muutokset ja jäljelle jäävien työmäärän kasvu jokaisten yt-neuvottelujen jälkeen pelottavat vallan suotta asiantuntija-ammateissa työskenteleviä.

Finanssitalouden kriisi on ovelasti kanavoitu muutosvaatimuksiksi työntekijöille, vaikka nämähän olisivat hyvin perustein voineet suunnata omat muutosvaatimuksensa tuotantotaloutta ahdistavaan finanssivaltaan.

Työajan lisäämisvaatimusten peruste, velkakriisi, syntyi jälleen kerran siitä, että yksityisten keinottelijoiden tappiot kaatuivat pankeille ja pankit puolestaan valtioille, jotka nyt ovat joutuneet säästökurimukseen samalla kun yksityinen talous notkahti syvään kuoppaan ennen horjuvaa paluutaan kasvu-uralle.

Viime vuosikymmeninä talouskasvua on luotu painamalla rahaa ja johtamalla likviditeettiä johdannaisinstrumenteista monikymmenkertainen määrä verrattuna reaalitalouden arvon. Virtuaalivaluutta haihtuu savuna ilmaan, jollei se löydä tuottavia sijoituskohteita.

Siksi jäljellä olevien teollisuusyritysten on kilpailtava velkavivulla toimivien rahastojen kanssa tuotoista ja valtiot saneerataan yritystaloudellisesti.

Kun pääoman tuottavuusvaatimus ulottuu entistä laajemmalle, elämän vauhti kiihtyy ja yksilölliset riskit kasvavat. Yksittäisen työntekijän on tulosyksikkönsä tavoin todisteltava ylivertaisuuttaan ja äärellisen ihmisen haalittava portfolioonsa äärettömän maailman kaikki tarjonta ollakseen riittävän hyvä.

Riittävyys pakenee benchmarkien myötä ulottuvilta, kun eilisen huippusuoritusta tarjotaan tulosneuvottelujen itsestään selväksi lähtökohdaksi. Ihmiset masentuvat, jos haasteet ylittävät resurssit. Työntekijät eivät enää kohtuullisin ponnistuksin selviä kohtuulliseen elämään; ellei etene, uhkaa pudota ihmisarvoisesta elämästä. Kohtuus on kielletty. Ahneus ei ole vain asennevamma vaan adaptaatio. Statusahdistus tekee kanssakäymisestä kovaa.

Kun kustannussäästöt korvaavat strategian, päädytään kilpailemaan hinnalla ja mittakaavalla. Suomi pärjää Kiinan ehdoilla harvoin. Tihentyvin tarkistusvälein tehtävät tuottavuusmittaukset ja saneeraukset heikentävät työntekijöiden luovuutta. Kognitiivinen jousto kävisi mahdolliseksi, jos työssä koettaisiin mielihyvää.

Ollakseen joustava ihmisen täytyy olla jossain suhteessa turvassa. Silloin luokittelukategoriat avartuisivat näkemään yhtäläisyydet erojen takaa ja innovaatioita syntyisi. Voimavaroja vapautuisi keskinäisestä riitelystä.

Uusin työolobarometrikin todistaa, että vuonna 2010 tuottavuus parani vain niissä organisaatioissa, joissa työelämän laatu parani. Olen yhtä mieltä Tekesin tutkimusjohtajan Tuomo Alasoinin kanssa ainakin siitä asiasta, ettei suomalaisen insinöörin osaamista osata käyttää nykyisessä numerotuottavuustaloudessa hyödyllisimmällä tavalla.

Teksti: Juha Siltala, Suomen historian professori, työelämätutkija