Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomen kasvumalli on vaihtumassa

24.11.2017 Suomen satavuotisen historian aikana talouskasvu on perustunut erilaisiin malleihin, joista uusin näyttää olevan murroksessa. Näin tulkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa Tuotannon tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta -kirjassa.

Insinöörivaikuttaja vastaa Keski-Suomen osaajapulaan

24.11.2017 Insinööriliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi viikko sitten valittu Timo Härmälä haluaa laittaa liikkeelle muuntokoulutuksen, jolla saataisiin lisää ohjelmistoalan osaajia Keski-Suomen yrityksiin. Härmälän mukaan Keski-Suomessa on arviolta 600–800 ohjelmistoalan osaajan vaje. Insinööriliitto ajaa rahoitusta muuntokoulutukselle, jossa valmis insinööri opiskelee nopeasti työelämässä tarvittavia taitoja. Opiskelija saa kuitattua perusopetuksen vanhalla tutkinnollaan ja siirtyy suoraan uuden alan aineopintoihin.

Työttömyysaste tippui 7,3 prosenttiin

21.11.2017 Työtilanne parani Tilastokeskuksen ja te-toimistojen tietojen perusteella lokakuussa selvästi verrattuna vuoden takaiseen. Työllisiä oli lokakuussa 2 492 000, mikä oli 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli lokakuussa 70,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 68,4 prosenttia. Työttömiä oli 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli lokakuussa 7,3 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.