Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

JUKO: Ministeriöt rikkovat työaikalakia

21.6.2018 Uutta työaikalakia valmisteleva työ- ja elinkeinoministeriö sekä työaikalakia valvova sosiaali- ja terveysministeriö rikkovat toistuvasti työaikalakia, väittää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. – Meillä on perusteltuja syitä epäillä, että ministeriöissä paitsi kävellään työaikalain yli myös rikotaan valtion työaikasopimusta. Esimerkiksi työaikalain valmistelijoille on syntynyt viikoittain kymmenien tuntien harmaa ylityömäärä työnantajan tahdosta, ilman virallisia ylityömääräyksiä ja korvauksia, JUKOn neuvottelupäällikkö Markku Nieminen sanoo.

Ennusteissa 60 000 uutta työpaikkaa

20.6.2018 Työllistymisaste nousee vuonna 2020 lähes 72 prosenttiin, mikä tarkoittaa 60 000 uutta työpaikkaa, ennustaa Suomen Pankki. – Suomen talousnäkymät ovat valoisat, kasvusuhdanne on jatkunut laaja-alaisesti jo kolme vuotta ja kasvu on nopeaa. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut nopeammin kuin työttömyys on pienentynyt, ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista arvioi.

Laskuri paljastaa tuloloukut

19.6.2018 Me-säätiön ja THL:n kehittämä tulolaskuri kertoo, mitä kotitalouden käytettävissä oleville tuloille tapahtuu, kun elämäntilanne muuttuu. Kotitalouksien käteen jäävään tuloon vaikuttavat muun muassa palkka, verotus ja tulonsiirrot. Monet etuudet määritellään muun muassa palkan sekä talouteen kuuluvien aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.