Koulutus vaatii myös elinkeinoelämän rahoitusta

13.9.2017

Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.

Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.

– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.

Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.

Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.

– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.

Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

IAET-kassan ensihakemusten määrä kasvoi maltillisesti

23.2.2018 Tammikuussa IAET-työttömyyskassaan saapui 823 ensihakemusta, mikä oli 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ensihakemusten määrä kasvoi joulukuusta 63 prosenttia, mutta edellisinä vuosina ensihakemusten määrä kasvoi vuodenvaihteessa vielä enemmän. Ansiopäivärahaa maksettiin tammikuussa 7 129 jäsenelle, kun vuotta aiemmin saajia oli 9 503. Määrä oli 25 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2017.

T&k-rahoitus kasvaa tänä vuonna

22.2.2018 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 86 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 883 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta pysyy kuitenkin edellisvuoteen nähden samalla tasolla ja on arviolta 0,8 prosenttia.

Tammikuun työttömyysaste laski 8,8 prosenttiin

20.2.2018 Työllisten määrä on kasvanut ja työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt. Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2 462 000, mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Työttömiä oli 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

1/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 14.