Lakimuutos saattaa helpottaa veronkiertoa

2.11.2018

Maan hallitus esittää yrityksille mahdollisuutta, jota kansalaisjärjestö Finnwatch pitää verotuksen porsaanreikänä.

Suomen valtio menettää Finnwatchin arvion mukaan aggressiivisen verosuunnittelun seurauksena yhteisöveroja vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa.

Summa on selvästi suurempi kuin esimerkiksi summa, jonka valtio säästi kilpailukykysopimuksella. Palkansaajat suostuivat noin 300 miljoonan euron arvoiseen ilmaiseen työsuoritukseen työnantajille hyväksyttyään 24 tunnin työajan pidennyksen. Tämä olisi voitu kuitata sillä, että yritykset olisivat maksaneet veronsa.

Finnwatch vaatii, että yritykset kantavat vastuunsa yhteiskunnasta.

– Tavoittelemme tiivistä veropohjaa eli porsaanreikien sulkemista, tiivistää Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Yksi näistä porsaanrei’istä on järjestön mukaan korkovähennysrajoitukseen sisältyvä tasevapautus. Sen avulla yhtiö voi vähentää verotuksessa kaikki korkotulot, jos se pystyy osoittamaan koko konsernin olevan yhtä velkainen. Korkovähennysrajoituksen muutosta käsitellään parhaillaan eduskunnassa.

Yritykset tarvitsevat joustoa

Suomi pyrkii estämään aggressiivista verosuunnittelua EU:n veronkiertodirektiivissä säädetyillä keinoilla. Virallista kantaa veronkierron laajuudesta Suomella ei ole. Valtiovarainministeriö ei erottele, milloin lain tarjoaman vapautuksen käyttäminen on hyväksyttävää ja milloin aggressiivista verosuunnittelua.

– En sanoisi tasevapautussääntöä porsaanreiäksi, kiistää valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Anu Rajamäki.

Hallituksen esitys korkovähennysrajoituksen muutoksesta muuttui lausuntokierroksen aikana osin entisen kaltaiseksi. Lausuntoversiossa ehdotettiin kiistanalaisesta tasevapautuksesta luopumista, mutta se palasi esitykseen lausuntokierroksen jälkeen. Perusteluna oli, että se kiristäisi yritysverotusta.

– Lainsäädännössä täytyy olla joustokohtia, koska lainsäädännön muutoksen vaikutuksia ei voida selvästi nähdä etukäteen, Rajamäki perustelee.

Verohallinto neuvoo yrityksiä

Tasevapautusta on käyttänyt Finnwatchin mukaan Suomessa viime vuonna 60 yhtiöitä. Yksi niistä on Caruna, jonka toimintaa Finnwatch kritisoi. Verohallinto ei anna tasevapautusta koskevien yritysten tietoja eikä kommentoi, onko mikään niistä käyttänyt tasevapautusta väärin.

Väärinkäytösepäilykset ratkaistaan viime kädessä oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt tänä vuonna päätöksen, jossa brittiläiselle erillisalueelle Guernseyhyn rekisteröity rahasto ei saanut soveltaa tasevapautusta Suomessa, koska sen ilmoittama tase oli vain alakonsernin tasoinen.

Verohallinto ehkäisee epäselvyyksiä ja väärinkäytöksiä ennakolta käytävillä keskusteluilla yritysten kanssa.

– Pyrimme jatkuvasti kehittämään osaamistamme erilaisista verosuunnittelurakenteista ja verosuunnittelun ilmiöistä sekä osallistumme asiaan liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön, kertoo Konserniverokeskuksen asiantuntija Kirsti Piiskoppel.

Aiemmin kansainvälinen yhteistyö on pyrkinyt moninkertaisen verotuksen ehkäisemiseen. Nykyään painopiste on muuttunut nollaverotuksen estämiseen teollisuusmaiden järjestön OECD:n yhteistyöllä ja Euroopan unionin tasolla.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuva: ArenaCreative / Mostphotos

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.