Nuoret aikuiset haluavat parantaa tasa-arvoa

16.4.2018

Suurin osa nuorista 18–35-vuotiaista korkeakoulutetuista haluaa, että eriarvoisuus vähenee ja sukupuolten välinen tasa-arvo paranee, ilmenee Akavan selvityksestä.

Kyselytutkimuksessa nuoret aikuiset pitivät tasa-arvoa tärkeämpinä vain hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä ja ympäristön tilan paranemista. Vähäisemmälle painoarvolle jäävät muun muassa elintason nousu ja vapaa-ajan lisääntyminen.

– On hienoa, että korkeakoulutetut nuoret pitävät tasa-arvon lisääntymistä yhtenä tärkeimpänä tapana kehittää suomalaista yhteiskuntaa. Työelämän muutos lähtee aina asennetasolta. Kyselyn perusteella on helppo todeta, että ainakin se on nuorilla kohdallaan, toteaa Akavan asiantuntija Miika Sahamies.

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Korkeakoulutetuista 18–35-vuotiaista vastaajista kahdeksan prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työyhteisössään tai työpaikallaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaajista 85 prosenttia ei ollut joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Seksuaalinen häirintä ei kohdistu vain naisiin. Erot naisten ja miesten välillä nuorten vastaajien ryhmässä olivat melko pienet. Alle 35-vuotiaista naisista miltei yhdeksän prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia kertoi joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana.

– Työnantajalla on ensisijainen vastuu puuttua mahdollisiin häirintätapauksiin heti tiedon saatuaan. Työpaikoilla on hyvä olla yhdessä sovitut hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja ennalta laaditut menettelytavat, joilla häirintään puututaan. Johdon kouluttaminen häirinnän havaitsemiseen, selvittämiseen ja poistamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Toivon, että laaja keskustelu parantaa tietoisuutta ja lisää rohkeutta nostaa tilanteet esille, painottaa Sahamies.

Yleisimmiksi syrjinnän perusteiksi nousevat aineistossa esille ikä, mielipiteet ja sukupuoli.

– Nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja syrjintä ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. On lainsäätäjien, lakia valvovien viranomaisten, muiden työelämätoimijoiden ja ennen kaikkea yksittäisten työpaikkojen vastuulla, että kaikenlainen työelämän syrjintä ja häirintä saadaan kitkettyä pois, lisää Sahamies.

Aula Research toteutti selvityksen Akavan toimeksiannosta tammikuussa 2018. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat 18–35-vuotiasta korkeakoulutettua. Vertailutietoa haettiin 36–65-vuotiaiden joukosta, ja mukana oli insinöörejä.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomi hyötyi Euroopan investointiohjelmasta

18.7.2018 Euroopan strategisten investointien rahasto Esir on tuonut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta vuodesta 2015 lähtien. Suomi on hyötynyt Esir-rahoituksesta viidenneksi eniten EU:ssa bkt:hen suhteutettuna. Ohjelman ja siihen kuuluvan, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen luotsaaman Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin arvioidaan saavan liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit EU:ssa. Tämä on enemmän kuin rahaston käynnistämisen yhteydessä vuonna 2015 asetettu alkuperäinen 315 miljardin euron tavoite.

Akava haluaa muuttaa työsuhteen määritelmää

17.7.2018 Akava esittää Suomi-Areenassa Porissa, että työelämän haasteisiin vastataan monimuotoisen työn strategialla. Muuttuvan työn on taattava riittävä toimeentulo, turva ja työssä jaksaminen läpi koko työuran riippumatta työn tekemisen muodosta. Palkansaajan ja yrittäjän asema määritellään Akavan ehdotuksessa uudelleen. Työsuhteen määritelmä laajennetaan niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa

13.7.2018 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Teollisuuden liikevaihto oli helmi-huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.