Nykyisellä eläkejärjestelmällä on suomalaisten vahva tuki

13.7.2017

Valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvan periaatteita eli ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta ja sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta.

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa vahvasti tai jonkin verran näitä periaatteita. Enemmistö, 66 prosenttia, tukee myös kolmikantaista päätöksentekoa.

– Eläkejärjestelmä tuntuu olevan syvällä suomalaisten oikeustajussa. Vastaajien perusteluissa korostuvat eläkemallin pitkä historia ja rooli yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista, kertoo tutkimuksen toteuttaneen IROResearchin asiakkuusjohtaja Hannu Horttana.

Pitäisikö vastuun eläkeajan toimeentulosta olla itsellä

Suomen työeläkejärjestelmässä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin aina työssäkäyvien maksamilla pakollisilla eläkemaksuilla. Tämän yhteisvastuullisen mallin kannalla on 75 prosenttia suomalaisista.

– Nykyaikaa pidetään vahvaa yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä valintoja painottavana aikana. Suomalaisten enemmistö näyttää olevan siitä huolimatta sukupolvien välisen yhteisvastuun kannalla ainakin eläkkeiden kohdalla, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.

Vain 13 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että vastuuta eläkeajan toimeentulosta pitäisi olla enemmän yksilöllä. Tällöin vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle varauduttaisiin säästämällä itse. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä oli 23 prosenttia.

Nykyistä yhteisvastuullista eläkemallia kannattavien vastaajien mukaan itse säästämällä olisi vaikeaa varautua eläkeaikaan, jonka pituutta kukaan ei etukäteen tiedä. Eläkettä taas maksetaan koko loppuelämä. Vastaajat korostivat myös, että kaikilla ei ole mahdollisuutta varautua säästämällä, ja myös sairaudet tai työttömyys voivat yllättää.

Vain yksi kymmenestä leikkaisi eläkkeitä

Yksilönvastuuta kannattavien perusteluissa näkyy muun muassa huoli tulevien eläkkeiden rahoituksesta ja väestön ikääntymisen kustannuksista.

Silti vain 10 prosenttia on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että jo kertyneitä eläkkeitä pitäisi voida leikata, jos rahaa tarvitaan yhteiskunnassa kipeästi muihin tarkoituksiin tai tulevien eläkkeiden rahoitus olisi vaarassa.

– Perusteluissa näkyy huoli eläkeläisten toimeentulosta. Tavallisen eläkeläisen tilanne nähdään vaikeana, sillä eläkkeellä ihmisellä ei todennäköisesti ole enää mahdollisuuksia parantaa omaa rahatilannettaan, Siimes kertoo.

Kaikista suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että eläkkeitä ei saa leikata. Työväestö on vahvimmin sitä mieltä, että kertyneen työeläkkeen pitää olla nykymallin mukaisesti perustuslailla turvattu eli ansaittuja työeläkkeitä ei voi leikata.

Kysymys työeläkkeen ansiosidonnaisuudesta jakaa vastaajia hieman enemmän. Silti 73 prosenttia kannattaa nykyistä mallia, jossa työeläkkeen suuruus määräytyy työuran ansioiden mukaan. He perustelevat sitä oikeudenmukaiseksi ja ahkeruuteen kannustavaksi.

Kaikille yhtä suurta eläkettä kannattaa vahvasti tai osittain 15 prosenttia. Heidän mielestään suurituloiset eivät tarvitse yhteistä järjestelmää samalla tavalla kuin pienituloiset.

Päätöksentekoon halutaan laajasti näkökulmia

Suomalaisella työeläkemallilla on pitkät perinteet siinä, että työnantajia ja työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt ovat mukana eläkkeitä koskevassa päätöksenteossa. Viime kädessä päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta on eduskunnalla.

Suomalaisista 66 prosenttia on tämän nykyisen tavan kannalla. Vastaajat perustelevat, että eläkkeitä koskevaan päätöksentekoon tarvitaan pelkkää eduskuntaa laajempi näkemys ja osaaminen.

Työeläkkeen täysremontti saa hyvin vähän kannatusta

Suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen työeläkemalliin.

– Tulosten perusteella vain 9–15 prosenttia suomalaisista haluaisi rakentaa suomalaista työeläkemallia olennaisesti nykyisestä poikkeavaan suuntaan, Siimes kertoo.

Nämä vastaajat olivat vahvasti tai jonkin verran nykymallin vastaisella kannalla kaikissa väittämissä. Heidän mielestään yksilön vastuuta omasta eläkeajan toimeentulosta pitäisi lisätä, ansiosidonnaista työeläkettä parempi vaihtoehto olisi kaikille saman suuruinen eläke, työeläkkeitä pitäisi voida leikata, ja päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta pitäisi olla yksinomaan eduskunnalla.

Kyselytutkimuksen tilasivat työeläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva ja Varma, alan etujärjestö Työeläkevakuuttajat Tela ja Kela. Sen toteutti IROResearch Oy.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomen kasvumalli on vaihtumassa

24.11.2017 Suomen satavuotisen historian aikana talouskasvu on perustunut erilaisiin malleihin, joista uusin näyttää olevan murroksessa. Näin tulkitaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen eilen julkaisemassa Tuotannon tekijät – Palkansaajien Suomi 100 vuotta -kirjassa.

Insinöörivaikuttaja vastaa Keski-Suomen osaajapulaan

24.11.2017 Insinööriliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi viikko sitten valittu Timo Härmälä haluaa laittaa liikkeelle muuntokoulutuksen, jolla saataisiin lisää ohjelmistoalan osaajia Keski-Suomen yrityksiin. Härmälän mukaan Keski-Suomessa on arviolta 600–800 ohjelmistoalan osaajan vaje. Insinööriliitto ajaa rahoitusta muuntokoulutukselle, jossa valmis insinööri opiskelee nopeasti työelämässä tarvittavia taitoja. Opiskelija saa kuitattua perusopetuksen vanhalla tutkinnollaan ja siirtyy suoraan uuden alan aineopintoihin.

Työttömyysaste tippui 7,3 prosenttiin

21.11.2017 Työtilanne parani Tilastokeskuksen ja te-toimistojen tietojen perusteella lokakuussa selvästi verrattuna vuoden takaiseen. Työllisiä oli lokakuussa 2 492 000, mikä oli 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli lokakuussa 70,0 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 68,4 prosenttia. Työttömiä oli 197 000, mikä oli 20 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli lokakuussa 7,3 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

7/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.