Sotalaivan rakennus vaatii kotimaista osaamista

5.11.2018

Puolustusvoimien uusiin sota-aluksiin tarvitaan ominaisuuksia, joiden rakentamiseen ei ole tietotaitoa muualla maailmassa.

Rauma Marine Constructions julkaisi perjantaina aiesopimuksen neljän monitoimikorvetin rakentamisesta Puolustusvoimille. Varsinainen sopimus Pohjanmaa-luokan alusten hankinnasta tehtäneen alkuvuodesta, ja ne rakennetaan vuosina 2020–2027.

Suunnittelutyötä koordinoivat Rauman telakka ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Telakan työntekijämäärä kasvaa merkittävästi nykyisestä noin 90 henkilöstä.

– Laivueen suunnittelu ja rakentaminen on niin laaja ja vaativa tehtävä, että siihen valjastetaan Suomesta useita eri suunnittelutoimistoja ja erikoisosaajia, sanoo RMC:n tuotantojohtaja, insinööri Markku Uusitalo.

Sotalaivojen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittavaa koulutusta halutaan antaa suoraan telakalla. Osaamista tarvitaan lähes kaikilta insinöörialoilta.

– Hankimme tänne laivanrakennusosaajia, joista täsmäkoulutamme sotalaivaosaajia, Uusitalo tiivistää.

Sota- ja siviilialusten suurimpana erona ovat rakentamisessa käytettävät standardit. Mitoitukset eroavat toisistaan, ja asennettavien järjestelmien tekniset vaatimukset ovat omaa luokkaansa.

Jääolot tiputtavat vaihtoehdot

Merivoimien aluksista Rauman telakka on rakentanut nykyisin käytössä olevat Hämeenmaa-luokan miinalaivat ja Rauma-luokan ohjusveneet. Ne poistuvat käytöstä 2020-luvulla.

– Suomessa on hyvä kyky suunnitella laivoja. Meillä on tehty paljon erikoisaluksia, kuten jäänmurtajia, tutkimusaluksia ja autolauttoja, sanoo vanhempi osastoesiupseeri Jussi Mattila puolustusministeriöstä.

Tärkein Puolustusvoimien vaatima erikoisominaisuus on kyky kulkea jäissä. Jos kyky lisättäisiin markkinoilla tarjolla oleviin aluksiin, se vaatisi käytännössä lähes koko laivan suunnittelemista uudelleen.

Toinen erityispiirre Suomessa on merimiinojen käyttö. Maailmalla tarjolla olevissa sotalaivoissa ei ole miinakantta.

Pohjanmaa-luokan aluksiin kasataan ominaisuuksia, jotka maailmalla on usein jaettu eri alustyypeille.

– Suomen merivoimien rahat ja henkilöstö eivät riitä useiden yhden tehtävän alusten käyttöön ja ylläpitoon, joten Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetteihin asennetaan järjestelmät ilma-, pinta- ja vedenalaiseen sodankäyntiin, Mattila perustelee.

Tekniikka vanhenee nopeasti

Sotalaivojen suunnittelu on kilpavarustelua, jossa tekniikka vanhenee nopeasti. Suomessa sota-alukset uusitaan noin 30 vuoden välein ja peruskorjataan 15 vuoden iässä. Siksi kaikkea sotateknologista osaamista ei ole maassa riittävästi.

– Meillä ei ole jatkuvaa kuormaa ja sellaista teollisuutta niin paljon, että voisi sanoa, että olisi jatkuvaa kykyä suunnitella sota-alusten kaikkia erityispiirteitä, Mattila jatkaa.

Merivoimien tutkimuslaitos on kuitenkin tehnyt kymmenen vuoden ajan erilaisia testejä, joilla on hahmoteltu tuleviin aluksiin tarvittavaa muotoa ja muita ominaisuuksia. Erilaisia aluskonsepteja on jo tehty.

Ulkomailta on tilattu tietoa sotateknisistä ominaisuuksista, kuten siitä, miten alus voidaan havaita elektromagneettisen säteilyn tai magnetismin perusteella. Magnetismi laukaisee ympäristöön pudotetut miinat, joten magneettinen jälki pyritään minimoimaan.

Mallinnustaitoa tarvitaan myös sen laskemiseen, kuinka räjähdyksen paineaalto etenee aluksen rakenteissa, jos siihen sattuu osuma. Tutkimukset paneutuvat myös taistelunkestävyyteen ja sähköjärjestelmien kestoon elektromagneettisia pulsseja vastaan.

Vaikka aseistus ja osa osaamisesta tilataan ulkomailta, huoltovarmuus on tärkeä vaatimus. Siksi kotimainen teollisuus otetaan laajasti mukaan jo hankintavaiheessa.

– Alusten ylläpitotelakoinnit ja mahdolliset vauriokorjaukset tulee kyetä tekemään kotimaassa. Lisäksi on oltava riittävä osaaminen ulkomaisten taistelujärjestelmien ylläpitoon, Mattila sanoo.

Teksti: Janne Luotola, Insinööriliitto
Kuvat: Puolustusvoimat

Tuoreimmat artikkelit Näytä kaikki

Artikkelit 15.11.2018

Noin 80 yritysyhdistystoimijaa ja luottamusmiestä kokoontui YTN:n yritysyhdistyspäivään. Päivän aikana opittiin muun muassa yhteiskehittämisen periaatteet.

Artikkelit 5.11.2018

Insinööriliiton 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumilla ja tempauksilla halutaan rikkoa perinteisiä käsityksiä insinööreistä.

Artikkelit 2.11.2018

Maan hallitus esittää yrityksille mahdollisuutta, jota kansalaisjärjestö pitää verotuksen porsaanreikänä.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 50.