Työpätkien tekeminen työttömyyden aikana kannattaa

9.7.2018

Lyhyiden työpätkien vastaanottaminen työttömyyden aikana kannattaa taloudellisesti, lasketaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n valtioneuvostolle laatimassa selvityksessä.

Selvityksessä tarkastellaan vuonna 2014 käyttöönotettua työttömyysturvan 300 euron suojaosaa. Useimpien työttömien kannustimet vastaanottaa satunnaista ja osa-aikaista työtä olivat selvityksen mukaan hyvät jo ennen työttömyysturvan suojaosan käyttöönottoa.

Suojaosan käyttöönottoon paransi kannustimia entisestään. Vuosina 2014–2016 työttömyysaikainen tulotaso oli peräti kahdella kolmesta soviteltua ansiopäivärahaa saaneesta joko samansuuruinen tai korkeampi kuin täyden työttömyysetuuden perusteena oleva palkka.

Suojaosan käyttöönotto ei ole suuresti lisännyt työskentelyä työttömyysaikana. Ennen suojaosan käyttöönottoa kaikki työtulo vähensi työttömyysetuuden määrää. Vuodesta 2014 työtön on voinut ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa leikataan lainkaan. Vuodesta 2014 lähtien työttömälle on siis jäänyt tuhannen euron palkkatulolla 150 euroa enemmän työttömyysetuutta kuukaudessa kuin vuonna 2013.

Jo ennen suojaosaa työtätekevien työttömien oli mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sovitellun ansiopäivärahan ja palkkatulon yhteismäärä oli korkeintaan 90 prosenttia työttömyyspäivärahan perusteena olevasta palkasta. Samanaikaisesti työttömyysturvan suojaosan käyttöönoton kanssa enimmäismäärä nousi sataan prosenttiin.

Kannustimet voivat jäädä heikoiksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajilla, jos nämä kotitaloudet saavat myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuen 300 euron suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 lievensi kannustinongelmia tässä ryhmässä.

Soviteltujen etuuspäivien osuus kaikista etuuspäivistä on kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Kasvusta huolimatta työmarkkinatuen saajien keskuudessa pienimuotoinen työskentely on muita ryhmiä vähäisempää.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Suomi hyötyi Euroopan investointiohjelmasta

18.7.2018 Euroopan strategisten investointien rahasto Esir on tuonut Suomeen lähes kaksi miljardia euroa rahoitusta vuodesta 2015 lähtien. Suomi on hyötynyt Esir-rahoituksesta viidenneksi eniten EU:ssa bkt:hen suhteutettuna. Ohjelman ja siihen kuuluvan, komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen luotsaaman Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin arvioidaan saavan liikkeelle 335 miljardin euron investoinnit EU:ssa. Tämä on enemmän kuin rahaston käynnistämisen yhteydessä vuonna 2015 asetettu alkuperäinen 315 miljardin euron tavoite.

Akava haluaa muuttaa työsuhteen määritelmää

17.7.2018 Akava esittää Suomi-Areenassa Porissa, että työelämän haasteisiin vastataan monimuotoisen työn strategialla. Muuttuvan työn on taattava riittävä toimeentulo, turva ja työssä jaksaminen läpi koko työuran riippumatta työn tekemisen muodosta. Palkansaajan ja yrittäjän asema määritellään Akavan ehdotuksessa uudelleen. Työsuhteen määritelmä laajennetaan niihin, jotka työskentelevät työsuhteenomaisesti toimeksiantajalle alisteisissa työnteon muodoissa.

Kansantalouden tuotanto kasvoi toukokuussa

13.7.2018 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Toukokuun työpäiväkorjattu tuotanto oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,6 prosenttia edellisvuoden huhtikuusta. Teollisuuden liikevaihto kasvoi Teollisuuden liikevaihto oli helmi-huhtikuussa 4,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 1,6 prosenttia ja vientiliikevaihto 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

3/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 34.