YTN: Suomen työmarkkinoiden jäykkyyttä liioitellaan

17.3.2017

Julkisessa keskustelussa syy Suomen talouskasvun hitaudesta vieritetään usein ammattiliitoille ja niiden aikaan saamalle työmarkkinoiden joustamattomuudelle. Todellisuudessa Suomen työmarkkinat kestävät hyvin vertailun ja ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa tai etenkin Saksassa.

– Esimerkiksi työntekijöiden irtisanomisen väitetään olevan vaikeaa, yleissitovuuden rajoittavan perusoikeuksia ja työehtosopimusten estävän paikallista sopimista, luettelee YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

– Tosiasiassa Suomessa irtisanominen on helpompaa kuin joustavuuden mallimaana pidetyssä Tanskassa, Kauppi huomauttaa.

Tämä ilmenee OECD:n laatiman mittarin avulla, jolla arvioidaan irtisanomisen vaikeutta eri jäsenmaissa. Sen mukaan työntekijän irtisanominen on Ruotsissa vaikeampaa kuin Tanskassa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa. Mittari tarkastelee yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista myös erikseen.

– Erityisen helppoa Suomessa on sen mukaan tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaikeampaa kuin meillä, muistuttaa Kauppi.

– Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on keskimäärin Suomessa kevyempää kuin muissa OECD maissa ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä olemme Euroopan johtava maa, Kauppi jatkaa.

Paikallisen sopimisen esteetkin ovat monisyiset. YTN on esittänyt paikallista sopimista edistäviä työehtosopimuksia esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kaupan alalla, mutta ne eivät ole työantajaliittoja kiinnostaneet.

– YTN:n solmimat työehtosopimukset eivät estä paikallista sopimista. Niiden puitteissa voidaan esimerkiksi sopia paikallisesti työaikajärjestelyistä hyvin laajoissa rajoissa, sanoo Kauppi.

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä onkin yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve. Niitä ei ole lainsäädännöllä mahdollista muuttaa, Kauppi summaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

IAET-kassan ensihakemusten määrä kasvoi maltillisesti

23.2.2018 Tammikuussa IAET-työttömyyskassaan saapui 823 ensihakemusta, mikä oli 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ensihakemusten määrä kasvoi joulukuusta 63 prosenttia, mutta edellisinä vuosina ensihakemusten määrä kasvoi vuodenvaihteessa vielä enemmän. Ansiopäivärahaa maksettiin tammikuussa 7 129 jäsenelle, kun vuotta aiemmin saajia oli 9 503. Määrä oli 25 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin ja yhdeksän prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2017.

T&k-rahoitus kasvaa tänä vuonna

22.2.2018 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvat valtion talousarvion määrärahat kasvavat Tilastokeskuksen mukaan 86 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 883 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta pysyy kuitenkin edellisvuoteen nähden samalla tasolla ja on arviolta 0,8 prosenttia.

Tammikuun työttömyysaste laski 8,8 prosenttiin

20.2.2018 Työllisten määrä on kasvanut ja työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt. Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2 462 000, mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Työttömiä oli 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

1/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 14.