YTN: Suomen työmarkkinoiden jäykkyyttä liioitellaan

17.3.2017

Julkisessa keskustelussa syy Suomen talouskasvun hitaudesta vieritetään usein ammattiliitoille ja niiden aikaan saamalle työmarkkinoiden joustamattomuudelle. Todellisuudessa Suomen työmarkkinat kestävät hyvin vertailun ja ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa tai etenkin Saksassa.

– Esimerkiksi työntekijöiden irtisanomisen väitetään olevan vaikeaa, yleissitovuuden rajoittavan perusoikeuksia ja työehtosopimusten estävän paikallista sopimista, luettelee YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

– Tosiasiassa Suomessa irtisanominen on helpompaa kuin joustavuuden mallimaana pidetyssä Tanskassa, Kauppi huomauttaa.

Tämä ilmenee OECD:n laatiman mittarin avulla, jolla arvioidaan irtisanomisen vaikeutta eri jäsenmaissa. Sen mukaan työntekijän irtisanominen on Ruotsissa vaikeampaa kuin Tanskassa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa. Mittari tarkastelee yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista myös erikseen.

– Erityisen helppoa Suomessa on sen mukaan tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaikeampaa kuin meillä, muistuttaa Kauppi.

– Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on keskimäärin Suomessa kevyempää kuin muissa OECD maissa ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä olemme Euroopan johtava maa, Kauppi jatkaa.

Paikallisen sopimisen esteetkin ovat monisyiset. YTN on esittänyt paikallista sopimista edistäviä työehtosopimuksia esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kaupan alalla, mutta ne eivät ole työantajaliittoja kiinnostaneet.

– YTN:n solmimat työehtosopimukset eivät estä paikallista sopimista. Niiden puitteissa voidaan esimerkiksi sopia paikallisesti työaikajärjestelyistä hyvin laajoissa rajoissa, sanoo Kauppi.

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä onkin yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve. Niitä ei ole lainsäädännöllä mahdollista muuttaa, Kauppi summaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Yamk-tutkintoon johtava koulutus kasvoi

19.4.2018 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin viime vuonna 23 500 ja ylempiä amk-tutkintoja 2 800. Tutkintojen määrä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä kasvoi Tilastokeskuksen mukaan lähes 11 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli viime vuonna noin 129 000 opiskelijaa ja ylempään amk-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hieman reilut 12 000 opiskelijaa.

TP: Markkinointiosaamisen puute heikentää kilpailukykyä

17.4.2018 Teollisuuden palkansaajat TP:n hallitus muistuttaa, että työntekijät ovat toistaiseksi kantaneet raskaimman taakan Suomen talouden kääntämisessä. Kilpailukykysopimus ja liittokierroksen maltillinen palkankorotuslinja ovat varmistaneet sen, että työn hinta suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on laskenut selvästi.

Alustatyö antoi osan elannosta 0,3 prosentille

17.4.2018 Noin 0,3 prosenttia suomalaisista 15–74-vuotiaista eli 14 000 henkeä sai vähintään neljäsosan ansioistaan digitaalisten alustojen kautta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Digitaalisten alustojen kautta henkilö voi myydä työpanostaan tai hankkia muutoin ansioita. Tietoa alustojen kautta työskentelevistä kerättiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

2/2018
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 23.