YTN: Suomen työmarkkinoiden jäykkyyttä liioitellaan

17.3.2017

Julkisessa keskustelussa syy Suomen talouskasvun hitaudesta vieritetään usein ammattiliitoille ja niiden aikaan saamalle työmarkkinoiden joustamattomuudelle. Todellisuudessa Suomen työmarkkinat kestävät hyvin vertailun ja ovat monella mittarilla jopa joustavammat kuin muissa Pohjoismaissa tai etenkin Saksassa.

– Esimerkiksi työntekijöiden irtisanomisen väitetään olevan vaikeaa, yleissitovuuden rajoittavan perusoikeuksia ja työehtosopimusten estävän paikallista sopimista, luettelee YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi.

– Tosiasiassa Suomessa irtisanominen on helpompaa kuin joustavuuden mallimaana pidetyssä Tanskassa, Kauppi huomauttaa.

Tämä ilmenee OECD:n laatiman mittarin avulla, jolla arvioidaan irtisanomisen vaikeutta eri jäsenmaissa. Sen mukaan työntekijän irtisanominen on Ruotsissa vaikeampaa kuin Tanskassa ja kehittyneistä teollisuusmaista vaikeinta irtisanominen on Saksassa. Mittari tarkastelee yksilöllistä ja kollektiivista irtisanomista myös erikseen.

– Erityisen helppoa Suomessa on sen mukaan tuotannollis-taloudellisin perustein tapahtuva irtisanominen, joka on jopa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaikeampaa kuin meillä, muistuttaa Kauppi.

– Määräaikaisten työsuhteiden sääntely on keskimäärin Suomessa kevyempää kuin muissa OECD maissa ja joustavien työaikajärjestelyjen määrässä olemme Euroopan johtava maa, Kauppi jatkaa.

Paikallisen sopimisen esteetkin ovat monisyiset. YTN on esittänyt paikallista sopimista edistäviä työehtosopimuksia esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kaupan alalla, mutta ne eivät ole työantajaliittoja kiinnostaneet.

– YTN:n solmimat työehtosopimukset eivät estä paikallista sopimista. Niiden puitteissa voidaan esimerkiksi sopia paikallisesti työaikajärjestelyistä hyvin laajoissa rajoissa, sanoo Kauppi.

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen esteenä onkin yleensä se, että puuttuu tahto, taito tai tarve. Niitä ei ole lainsäädännöllä mahdollista muuttaa, Kauppi summaa.

Uusimmat uutiset Näytä kaikki

Työntekijät tylsistyvät haasteiden puutteeseen

21.9.2017 Korkeasti koulutetut työntekijät voivat tylsistyä työssään, jos he eivät pääse käyttämään kykyjään. Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju tutki väitöskirjassaan suomalaisten valkokaulustyöntekijöiden tylsistymistä työelämässä sekä sen yhteyttä muun muassa työhyvinvointiin. Tylsistyminen ei rajoitu vain tietyntyyppisiin töihin vaan uhkaa työntekijöitä alasta riippumatta. Tylsistyminen haittaa sekä yksilöä että koko organisaatiota. Työhyvinvointi heikkenee, ja halu vaihtaa työpaikkaa kasvaa.

Päivärahan saajien määrä kasvoi hiukan

21.9.2017 IAET-kassan ansiopäivärahan saajien määrä nousi hiukan heinäkuusta, kuten aiempinakin vuosina. Ansiopäivärahaa sai elokuussa 7 477 henkilöä. Saajien määrä nousi 5,2 prosenttia kesäajasta. Kassan jäsenistön työttömyysaste oli elokuussa 3,9 prosenttia. Uusien työttömien määrä nousi hiukan heinäkuusta mutta oli edelleen selvästi viime vuoden keskiarvoa alempana. Ensimmäistä kertaa tai pidemmän tauon jälkeen päivärahaa IAET-kassasta hakeneita henkilöitä oli elokuussa 665, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin heinäkuussa.

Hallitus esittää kannusteita yrittäjyyteen ja liikkuvuuteen

19.9.2017 Maan hallitus esittää eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamista siten, että työtön voisi aloittaa yritystoiminnan ja saada työttömyysetuutta neljältä kuukaudelta yritystoiminnan estämättä. – Työttömyysturvajärjestelmän pitää tukea työttömän mahdollisuuksia työllistyä joko työsuhteessa tai yrittäjänä, työministeri Jari Lindström sanoo.

Insinööri–näköislehti Arkisto

Insinööri

5/2017
Näköislehti › PDF-tiedosto ›Lehtiarkisto › Ratkaisut kakuroon
ja Tiukkaan trioon ›

Seuraava numero
ilmestyy viikolla 39.